Mustasukkainen

Tein sukkia! Kahdet ylipolvenmittaiset mustat viktoriaanis-edvardiaaniset ja yhdet täyspitkät ihonväriset, jos vaikka joskus saisin tehtyä niitä 20-luvun mekkoja. Mustat ovat varautumista kauan suunnitelmissa olleeseen turnyyripukuun ja Downton Abbey -tyylisiin vaatteisiin.

Tietenkään minulla ei ollut yksiäkään rikkinäisiä valkoisia sukkahousuja/legginssejä (kun en niitä pahemmin käytä), mikä on harmi, sillä nukkejeni pukuvarasto on pääasiassa ajalta 1750-1850, joten valkoiset sukat ovat ne, joita oikeasti tarvittaisiin. Ihan älytöntähän sukkien tekeminen on muutenkin, kun eiväthän ne näy mihinkään pitkien helmojen alta... (ja tämähän on syynä siihen, että nukeillani on jatkuva alusvaatepula XD)

Nenni

(Mitä blogger muuten tekee kuville? Viime postauksenkin kuvista se teki kauhean suttuisia ja valjuja. On se kiva nähdä ensin kauhea vaiva kuvaamisessa ja kuvien käsittelyssä ja huomata sitten, että nettiin lataaminen turmelee ne...)

Kotiopettajattaren puku

Hiphei, jouluvalmistelujen ohella tuli ommeltua ja tuloksena Jane Eyre-mekko on nyt valmis! Tästä tuli lopulta sitten jotain 1830- ja 1840-lukujen vaihteesta. Vielä kun saisi tehtyä bonetin ja viitan ja tulisi lunta niin pääsisi ulos kuvailemaan. Ja olisihan se hyvä, jos aurinkokin joskus näyttäytyisi, tämä pimeys tekee hulluksi!

Yläosan kaava on tämä, johon tein kuitenkin joitain muutoksia. Helma ja hiha oman kaavan mukaan. Miehusta on vuoritettu, selässä nepparit. Mekko on kokonaan käsin ommeltu.

Olen todella tyytyväinen tähän mekkoon. Se on historiallisesti korrektein, parhaiten istuva, helpoin pukea (joskin toinen hiha on hieman liian tiukka) ja yksityiskohdiltaan siistein kaikista tekemistäni nukenvaatteista. Inspiraation lähteenä ollut Kotiopettajattaren romaani näkyy myös lopputuloksessa. Puku on liian hieno tavallisen palvelijan/köyhän naisen asuksi, mutta liian yksinkertainen varakkaalle naiselle (ainakin nuorelle sellaiselle). Vaikka Janella ei romaanissa kotiopettajattarena toimiessaan ole kuin musta villapuku, musta silkkipuku ja vaaleanharmaa puku "kaikkein parhaimpiin tilaisuuksiin", voisi hänelle hyvinkin kuvitella myös tämänkaltaisen vihertävänruskean puvun.

Kuvissa mekon alla on jokin aika sitten tekemäni "yleisalushame". Tuskailin pitkään mekon helman kanssa, ja olin varma, että se tarvitsee alleen alushameen, mutten tiennyt millaisen. Sitten kokeilin tätä joutilaana lojunutta alushametta ja se teki tehtävänsä. Itse asiassa se muistuttaa jonkin verran 1830-luvun varhaisia krinoliineja, topattuja alushameita, joissa ei vielä ollut vanteita. Nukkekoossa tosin yksinkertainen lakanakangas riittää jäykkyydeltään :) Hame on ommeltu koneella, malli kartiomainen ja takana yksi neppari. Siinä on tarkoituksellisesti hiukan laskettu vyötärö, jotta vyötärölle ei tulisi liikaa kangaskerroksia nukkea "lihottamaan". Seuraaviin alushameisin voisi tehdä vieläkin matalemman vyötärön. Saa nähdä kuinka tämä tulee palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan yleisalushameena, sillä se on todennäköisesti liian leveä empirepukuihin ja liian kapea rokokoopukuihin.

Nenni